Johanneksenkirkko

Johanneksen kirkko rakennettiin Punanotkon kukkulalle, silloisen kaupungin laitamille. Kirkko valmistui vuonna 1891. Sen suunnitteli tukholmalainen arkkitehti Adolf Emil Melander. Johanneksen kirkkoa kutsuttiin aluksi Uudeksi kirkoksi. Uusi kirkko tarvittiin, koska helsinkiläiset eivät enää mahtuneet Vanhaan kirkkoon ja Nikolain kirkkoon eli nykyiseen Tuomiokirkkoon. Uusi kirkko rakennettiin juhannuskokon paikalle ja pyhäkkö omistettiin Johannes Kastajalle.







Johanneskyrkan uppifrån



Johanneksen kirkko on muodoltaan kolmilaivainen basilika. Se on Suomen suurin kivikirkko - siinä oli alun perin 3000 istumapaikkaa. Useita penkkirivejä on poistettu, jotta kirkkosali on saatu toimivammaksi. Nykyään istumapaikkoja on runsaat 2200. Kirkon pituus on 59,38 m ja keskilaivan sisäpituus 42,75 m. Tornit ovat 74,22 m korkeita. Kirkonkellot, jotka soittavat Te Deum -hymnin kolmea ensimmäistä säveltä (cis, e, ja fis), asennettiin vuonna 1932.

Seinillä sivukäytävien suuntaisesti on sarja italialaisvalmisteisia kaiverrettuja puureliefejä. Ne esittävät ristin tien neljäätoista asemaa, ja kuvaavat Jeesuksen kärsimystietä Pilatuksen tuomiolta ristinkuolemaan ja hautaamiseen. Paastonaikaan Johanneksen kirkossa pidetään säännöllisesti ristintien hartauksia, joissa osanottajat kulkevat asemalta asemalle ja kuuntelevat niitä tekstejä sekä rukoilevat niitä rukouksia, jotka liittyvät kuhunkin kuvaan.

Kirkkoa korjattiin viimeksi ennen kirkon satavuotisjuhlia vuonna 1991. Samalla osa kirkon kellarista muutettiin kryptaksi.

Värilliset ikkunalasit, valaisimet ja alttarikoristeet on toimittanut Josef Leja Tukholmasta. Neljän messinkisen seinälampun päällä on neljän evankelistan symbolit. Kirkon pääsisäänkäynnin vieressä on Johannes Kastajan patsas. Sen on tehnyt kuvanveistäjä Kari Juva vuonna 2003.

Vuonna 1891 pidetyssä alttaritaulukilpailussa Albert Edelfelt voitti sekä ensimmäisen että toisen palkinnon. Edelfelt suhtautui kuitenkin varauksellisesti arkkitehdin taululle varaamaan rajattuun tilaan. Ristiriitaiset näkemykset johtivat hankkeen keskeytymiseen. Kesti neljä vuosikymmentä ennen kuin Eero Järnefeltin teos ”Taivaallinen ilmestys” saatiin paikoilleen vuonna 1932. Alttaritaulu kuvaa sitä, miten Saulus Tarsolainen kääntyi kristinuskoon ja hänestä tuli apostoli Paavali.







Bild tagen uppifrån på Sixten Enlund som spelar på Johanneskyrkans kororgel. Tagen av Nina Lindfors.



Johanneksen kirkon lehteriurut rakensi vuonna 1891 maailmankuulu saksalainen yritys E.F.Walcker & Cie Ludwigsburgista. Soitin edusti uusinta uutta urkujenrakennustekniikassa - siinä oli pneumaattinen koneisto. Kirkon 61-äänikertaiset urut olivat aikanaan Suomen suurimmat. Johanneksen kirkon ensimmäinen urkuri Oskar Merikanto laajennutti urkuja vuonna 1921. Walckerin tekemät muutokset vuosina 1937 ja 1956 eivät onnistuneet kovin hyvin, mutta saksalainen urkurakentamo Christian Scheffler Orgelwerkstatt kunnosti urut vuosina 2004-2005 hyvin ansiokkaasti. Uruissa on nyt 66 äänikertaa ja 4036 pilliä.

Englantilaistyyliset kuoriurut rakensi Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy Espoosta, ja ne saatiin paikalleen vuonna 2018. Uruissa on 9 äänikertaa ja siirrettävä soittopöytä. Julkisivun pillit on marmoroitu ja maalattu kirkon alkuperäisillä sävyillä. Kirkko sai nykyiset värinsä, kun se maalattiin vuonna 1913.

Johanneksen kirkko on keskeisen sijaintinsa ja komeutensa vuoksi suosittu vihkikirkko. Hyvän akustiikkansa ansiosta se on myös pidetty konserttien pitopaikka. Ruotsinkielinen Johanneksen seurakunta toimittaa messun sunnuntaisin klo 12. Lisäksi syys-toukokuussa vietetään keskipäivän rukoushetki arkisin klo 12.

L‍isätietoja toiminnasta Johannes församling - seurakunnan kotisivulta.

Johannes församling






Johanneksen kirkko
Korkeavuorenkatu 12, 00120 Helsinki
Johannes församling seurakunnan kirkkoherranvirasto
Korkeavuorenkatu 10, 00120 Helsingfors
(09) 2340 7730
johannes.fors@evl.fi